No nyt kai se alkoi tosissaan nyppimään tuo Nassikan lipastoasia! Tuo retrohenkinen lipasto on tuunattu piharakennuksessa sijaitsevaan askarteluhuoneeseen istuvaksi. Ei se passaa yhtään tuonne missä se on! Sängyllä on ikää enemmän kuin tällä mökillä (ollut tässä jo 30-luvulla...), kirjoituspöytä on kanssa vuodelta talvisota, jos ei vanhempikin.
Haluan lipaston, piirongin, senkin! Wanhan ja kauhtuneen. Sellaisen, jonka kimppuun saa ens töikseen hyökätä kuumailmapuhaltimen, siklin ja monien myrkkyjen kanssa. Sellaisen jota saa rapata puhtaaksi useista maalikerroksista ja ihmetellä menneiden vuosikymmenten sävyjä. Lopuksi maalata sen ja katsella lopputulosta... ja muistella hiomakoneen tärinässä toimintakyvyttömiksi menneitä käsiä.
Ei mulla kiinnosta toimivat lukot ja tallessa olevat avaimet. Mulla kiinnostaa hinta. En aio maksaa kunnostettavasta mööpelistä > 500€! Halvemmallakin löytää juu, mutta kuljetus tänne periferiaan maksaa mansikoita.
Lapsen kamppeet pahvilaatikkoon? Kiukuttaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti